Asukasluku: :
4,4 milj.
Kieli:
englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili
Valuutta:
Singaporen dollari(SGD)
Pääkaupunki:
Singapore City
Pinta-ala:
648 km²
Uskonto:
buddhalaisuus ja taolaisuus, muslimeja vähemmistönä
Aikaero Suomeen:
+6h
Hintataso:
1 SGD = 0,51 EUR
Halpaa Suomeen verrattuna
| Singapore antaa miellyttävän ensikosketuksen Aasian ihmeisiin. Siistissä Singaporessa on vehreitä viheralueita, kiehtovia ostosalueita, korkeita toimistotaloja ja vanhoja kiinalaiskortteleita. Singaporessa voit syödä aamiaista lintupuistossa, juoda iltapäiväteen orankien kanssa ja tehdä illalla vielä jännittävän yösafarin.Singaporen saarille voi poiketa kaupunkielämän lomassa poiketa piknikille, rannalle ja laguuneihin uimaan. Saarista kuuluisin on Sentosa, joka on oikea huvittelukeskus. Siellä on muun muassa Underwater World delfiinilaguuneineen ja Butterfly Park and Insect Kingdomin hyönteiskokoelmat. |
![]() | Singapore ja elektroniikka eivät ole vieraita toisilleen. Elektroniikkaa kannattaa ostaa Little Indian Bencolen Streetiltä Sim Lim Squaren myymälöistä. Muista tinkiä! Paljon elektroniikkaa on myös Serangoon Plazan ostoskeskuksessa Little Indian Seragoon Roadilla. Täällä on kiinteät hinnat, kun väsyt ikuiseen tinkimiseen. Singapore on siisti kaupunki. Saarivaltion tunnetuin ostosalue on Orchard Roadin ympäristö, mutta uusia ostospaikkoja on ympäri keskustaa mm. Raffles Cityn ja Marine Paraden alueilla. Mikä parhainta: kaupat ovat auki joka päivä iltamyöhään asti. |
Singaporen villi sekamelska kiinalaisia, malaijeja, intialaisia ja kaikkia muita maailman kansalaisuuksia on tuottanut yhden maailman maukkaimmista keittiöistä. Singaporelaisin paikka syödä on hawker centre, eli "kaupustelijakeskus", johon nimensä mukaisesti on koottu kymmeniä ellei satojakin pieniä, yleensä vain yhteen tai kahteen ruokalajiin erikoistuvia kojuja. Näistä löytyy runsas valikoima eri aasialaisten keittiön herkkuja ja myös suppea valikoima länsimaisempaa ruokaa kohtuulliseen hintaan. Aito hawker centre ei ole ilmastoitu, mutta jokaisesta ostoskeskuksesta löytyy food court, jossa voi syödä saa samaa ruokaa hikoilematta ja vain himpun verran kalliimmalla. Klubit ja baarit keskittyvät joelle kolmen Quayn rantaan, eli idästä länteen turisteiden suosima Boat Quay, trendikkäin Clarke Quay ja paikallisten Robertson Quay. Bilekansa alkaa valua paikalle puoliltaöin ja useimmat baarit ja klubit jatkavat pikkutunneille asti, jotkut jopa ympäri vuorokauden. Singaporelaiset ovat eniten liikkellä perjantaisin ja hieman vähemmissä määrin lauantaisin. Yöelämään kuuluu pianobaarit, diskot ja aasialaisten omat suosikit; karaokebaarit. Saaren nimikkopaukku Singapore Sling, äitelänmakea vaaleanpunainen sekoitus giniä, ananasmehua ja likööriä.
Jotkut väittävät, että Singapore oli alueellinen suurmahti jo 1000-1400-luvuilla. Osa taas väittää, että Singaporen suuruus alkoi vasta 1819, jolloin Stamford Raffle perusti saarelle brittiläisen kauppa-aseman. Tätä seurannut asuttaminen on ollut nykyaikaisen Singaporen alku. Saaren strateginen sijainti johti Singaporen kehittymiseen Kaakkois-Aasian tärkeimmäksi kauppa-asemaksi. Japanilaiset valloittivat Singaporen toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1946 Singaporesta tuli kruununsiirtomaa ja lopullinen itsenäisyys saavutettiin 1965. Etninen harmonia on ollut tärkeä kysymys 1960-luvun rasististen mellakoiden jälkeen. Sitä korostetaan kaikkialla yhteiskunnassa, esimerkiksi koulutuksessa, asevoimissa ja asumispolitiikassa. Tähän mennessä periaate on laajalti onnistunut, eikä merkkejä etnisistä ristiriidoista ole näkynyt 1970-luvun jälkeen.
Singaporessa on pitkälle kehittynyt markkinapohjainen talous. Saarivaltion bruttokansantuote asukasta kohti vastaa Euroopan rikkaita valtioita kuten Ruotsia. Kaupunkivaltion talous luo lukuisia korkean ja matalan osaamisen työpaikkoja, joiden täyttämiseen se tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa. Maan työntekijät koostuvat suurimmaksi osaksi paikallisista, intialaisista, malesialaisista ja filippiiniläisistä. Hallitus pyrkii sulauttamaan maahanmuuttajat ja tarjoamaan näille kansalaisuutta. Noin 76 prosenttia 25–64-vuotiaista singaporelaisista on työelämässä.Maan talous on hyvin riippuvainen viennistä sekä asemastaan kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena.